Neljännellä kerralla palasimme taas työn ääreen. Jenna sahasi puupalikat sopivan mittaisiksi paloiksi käyttäen apunaan sirkkeliä. Tämä työnvaihe jännitti Jennaa kovasti, sillä kone oli kovaääninen ja sangen pelottava. Onneksi matkassa oli kunnon suojavälineet eli suojalasit ja kuulosuojaimet. Tarkan keskittymisen jälkeen puun palat löysivät uuden muotonsa ja Jenna saattoi olla hieman ylpeä itsestään. Tämä ei välttämättä ole kovin tavallista, kun puhutaan Jennasta. Heli puolestaan teippasi vanerin palat yhteen ja leikkasi lehtisahalla pöllöille silmänreiät. Tämäkin työvaihe vaati tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Heli oli kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen. Tällä kerralla pääsimme myös hiomaan...
